Evi Oivanen

Kankaiden leikkuuylijäämästä asusteita valmistavan Cuidun yksi kolmesta perustajasta on Evi Oivanen. Hänelle menestys tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin – edes vähän.

Vuonna 2019 suurpiirteisen bisnesidean kauppakorkeakoulun yrittäjyyskurssilla esitellyt Oivanen on nyt täysipäiväinen yrittäjä. Hän tiesi haluavansa yrittäjäksi, mutta ajatteli sen tapahtuvan vasta paljon myöhemmin. 

– Ajattelin, että ehkä joskus kolmekymppisenä voisin olla yrittäjä. Luulin ensin, että yrittäjyyttä kohti mennään jotakin rationaalista polkua pitkin, mutta ei se niin mene. Pitää vaan aloittaa jostain.

Itsevarmalla ja luovalla Oivasella on jo lapsuudesta saakka ollut oma tapa tehdä asioita, johon hän on luottanut.

– Minulla on aina ollut kova tarve päättää asioista itse. Kun päiväkodissa hoitajat kertoivat sääntöjä, niin he lopettivat sanomalla, että tämä koskee myös Eviä. Silloinkin kun olin palkkatöissä, keksin erilaisia luovia ratkaisua ja tapoja tehdä asioita toisin. Sain siitä kiitosta, mutta ehkä on silti paras, että mä oon yrittäjä.

Cuidun asusteet valmistetaan erilaisista kierrätetyistä materiaaleista ja esimerkiksi pelastuspukujen leikkuuylijäämästä. Ylijäämän käyttö tuo omat rajoituksensa suunnitteluun ja valmistukseen. Oivanen kuitenkin halusi, että laadukas materiaali on laukun pääosassa, eikä ole valmis tinkimään siitä.

– Joskus saimme palautteen, että laukun sivuilla roikkuvat lärpäkkeet ovat liikaa. Ajattelin silloin, että teen niistä entistäkin pidemmät. Samaan aikaan Lontoosta saamamme palautteen mukaan laukut saisivat olla vieläkin överimpiä. Palaute on tärkeää ja hyödynnämme sitä jatkuvasti tuotekehityksessä. Suunnittelupäätöksissä pitää kuitenkin tehdä rohkeita valintoja, jotta erottuu joukosta jopa kansainvälisillä markkinoilla.

”Joskus mä erehdyn miettimään, että mitä mä tässä jollain asusteilla yritän muuttaa maailmaa” 

Määrätietoinen ja sanavalmis Oivanen on silmiinpistävän sinut start up -yrittämiseen liittyvien haasteiden ja epävarmuuden kanssa. 

– Yrittäjyys ei ole skeptikon hommaa. Olen opetellut suhtautumaan jatkuvaan epävarmuuteen rennosti. Usein perustamisen jälkeen yritys on ikään kuin välitilassa, jonka pituudesta ei ole tietoa. Sitten lopulta laiva joko kääntyy tai ei.

Kaksi vuotta yrittäjänä oltuaan Oivanen ei näe enää paluuta palkkatöihin, sillä yrittäjyys on hänelle työelämää laajempi käsite. Se on keino toteuttaa itseään mahdollisimman vapaasti, tavata inspiroivia ihmisiä ja vaikuttaa törmäämiinsä ongelmiin.

– Minua ei pelota yhtään ajatus siitä, että Cuitu menisi joskus plörinäksi. Sitten luultavasti aloittaisin samantien jotain muuta. Mitä syvemmällä yrittäjyyden suossa olen, sitä vahvemmin ajattelen, etten voisi enää palata palkkatöihin.

Oivanen havahtuu usein siihen, miten syvälle juurtuneita tietyt ongelmalliset toimintatavat ovat. Esimerkiksi vaateteollisuuden leikkuuylijäämän määrä puistattaa häntä. Tieto on kuitenkin käännettävissä ahdistuksesta mahdollisuudeksi – eli liiketoiminnaksi. 

– Joskus mä erehdyn miettimään, että mitä mä tässä jollain asusteilla yritän muuttaa maailmaa. Uskon kuitenkin siihen, että mulle paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja vaikka tuotannon tekotapoihin on kasvattaa oman yrityksen vaikutusvaltaa. Haluan esimerkiksi parantaa paikallisten toimijoiden verkostoa, ettei tuotantoa tarvitsisi keskittää muualle.

Lopuksi Oivanen kohauttaa hartioitaan, hymyilee ja toteaa:

– Yhteiskunnassa on niin paljon ongelmia, ettei aina oikein tiedä, mihin tarttuisi. Mutta kunhan johonkin tarttuu.